Suzuki Swift
Etu
- Moottorien toiminta on hyvä kautta linjan.
- Ajo on varsin mukavaa.
- Runsaasti tilaa takapenkkiläisille.
Haitta
- Väännön puute saa mäet tuntumaan ahdistavilta.
- Riittämätön tavaratila.
- Sisutus tuntuu halvalta.
Kuvaus
Suzuki Swift:n ensimmäinen malli näki päivänvalon vuonna 1983. Tuon ajan hengen mukaan se oli tuskin muuta kuin laatikko jossa oli renkaat. Vuonna 2004 markkinoille tuli toisen sukupolven versio, joka modernisoi mallin kauttaaltaan. Uusi pehmeä muotoilu ja paranneltu mootori saivat myyntiluvut nousuun kautta Euroopan onnistuneen markkinointikampanjan tuella. Kolmannen sukupolven versiot ovat kehittyneet entisestään ja ne ovat olleet läsnä maanteillä alkaen vuodesta 2010. Mutta onko kehitystä tapahtunut tarpeeksi sitten toisen sukupolven?
Susuki Swift Kolmas sukupolvi (2010 - 2013):
Suzuki myöntää tavoittelevansa nuoria ostajia uusimmalla Swift:lla. Suunnitelma näyttää toimivan, sillä 1.2 litran malli on myynyt erinomaisesti. Auto on myös saatavilla 1.4 litran bensiini- tai 1.3 litran dieselkoneella. Bensiinikoneet ovat mieleen niille jotka pitävät kierroksista, mutta jatkuvat käskeminen voi käydä pidemmän päälle raskaaksi. Dieselissä on hieman enemmän vääntöä, joka auttanee ylämäessä. Taloudellisuus ei kuitenkaan ole aivan sitä luokkaa, että kone erottuisi edukseen. Suzuki on tehnyt oikean liikkeen tarjotessaan 1,2 litraista nuorille asiakkaille, sillä se on kokonaisuutena hauska ja tarpeeksi nopea, jotta jännitys säilyy.
Hauskuus yltää myös ohjautuvuuteen. Pito on hyvä ja tasapaino lisää luottamusta, mutta ohjautuvuudessa sen sijaan on joitain heikkouksia. Yhteys ohjauspyörän ja tien välillä on katkonainen, mikä syö pienille autoille tyypillistä karting -ajon tuntua. Nämä asiat ovat tietenkin vain kuskin huolena, joten matkustajille matka tuntuu varsin mukavalta. Jousitus on kaikenkaikkiaan hyvä, mikä lisää mukavuutta kaikille kyydissä oleville.
Takapenkkiläisiä on hemmoteltu varsin runsaalla jalkatilalla. Näin pieneksi autoksi yleinen tilavuuden tuntu on varsin vaikuttava saavutus. Ergonomia ja sisustuksen viimeistely ovat sen sijaan varsin vaatimattomat. Volkswagen Poloon verrattavaa tasalaatuisuutta ei ole ja lisävarusteiden niukkuus pistää silmään.
Johtopäätös
Kokonaisuutena Suzuki Swift tuntuu superminiltä, joka ei ole aivan ”napakymppi”. Lupauksia herättävä kori ja Volswagenilta lainattu moottori olisi voinut luulla olevan resepti menestykseen, mutta pettymyksen tuottaa halpa sisustus ja riittämätön ohjautuvuus. Kovasti kilpaillussa superminien luokassa puolittaiset onnistumiset eivät riitä. Ford Fiesta, VW Polo ja Mini Cooper saavat Swift:n tuntumaan heikommalta kokonaisuudelta.